CATAL HÜYÜK

Catal Hüyükin ja Hacilarin myöhäiskivikautisten kaupunkien löytyminen oli tieteellinen sensaatio. Euroopan lähialueen kulttuurikehitys olikin varhempaa kuin oli luultu, ja neoliittisten maanviljelijöiden elämästä paljastui yllättäviä asioita.

Hyvin monissa Catal Hüyükin taloissa oli temppeli, joka useimmiten liittyi härän muodossa esiintyvän hedelmällisyyden ja elämän voiman kunnioittamiseen. Jonkin tärkeän asian hahmottaminen personoituneeksi henkiolennoksi, Jumalattareksi tai muuksi jumaluudeksi, on muinaisten -eikä välttämättä kovin kaukaisten aikojen- ihmisten tapa rakentaa itselleen apuväline maailman, ihmisyhteisön säilymiselle välttämättömien tapojen ja oman elämänsä hahmottamiseen. Neoliittisen kivikauden eurooppalaisille ja samaan kulttuuripiiriin kuuluneille anatolialaisille elämän, kuoleman ja jälleensyntymän ikuista kiertokulkua hallitsi ja ohjasi Jumalatar, jonka nimi on säilynyt Kreetan tulkituissa lineaari-B -teksteissä: Potnia.
Härkä liittyy myös kalpeana ja merkityksensä avaimet kadottaneena hahmona tunnettuun tarinaan kuninkaantytär Europesta, jonka Zeus härän hahmossa ryösti Foinikiasta Bosborin tälle puolen. Alkuperäistä myöhäisessä versiossa on vain tapahtumapaikka: Välimeren itäinen nurkka, ja sen pohjoispuoliset maat. Antiikin kreikkalaiset sijoittivat Afroditenkin syntymään Kyproksen saarelle erään kauniin lahdelman hietikolle. "Vanhan Euroopan" härkä-myytin arvoituksen on ratkaissut hyvin käytännöllisellä ja uskottavalla tavalla arkeologian professori Marija Gimbutas. Hänen mukaansa härän pää ja sarvet olivat muinaisille nykyistä enemmän naista arvostavassa yhteiskunnassa eläville ihmisille naisen kohdun ja munajohtimien symboli ja rinnakkainen ilmentymä. Härkä oli siis Jumalattaren eläin, joka kantoi pyhää merkkiä, ja jokaisen naisen sisällä oli myös hänen tunnuksensa.
Catal Hüyükin muinaiskaupungin asukkaat, tai ainakin naisväki, kokoontui siis ylläolevan rekonstruktion mukaisiin rituaalihuoneisiin kunnioittamaan elämän perusvoimia sellaisina kuin he ne ymmärsivät. Etualalla olevat sarvet on mahdollisesti kukitettu menojen aikana, ja niiden ympärillä on ehkä tanssittu samaan tapaan kuin myöhemmin kreetalaisissa uskonnollisissa härkätaisteluissa. Menojen yksityiskohtia voimme vain arvailla, mutta yhdestä asiasta voimme olla melko varmoja: Kunnioittaessaan Jumalatartaan Catal Hüyükin naiset kunnioittivat myös itseään ja pyhittivät oman kehonsa. Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta heidän persoonallisuuteensa ja tapaansa hahmottaa omat mahdollisuutensa ja roolinsa yhteiskunnassa.

Kuivassa se osa Catal Hüyükin kaupunkia, minkä James Mellaart kaivoi esiin 1951. Toisen Mellaartin tutkimuskohteen, Hacilarin, kaivaukset keskeytettiin rahoituksen loputtua yllättäen, ja arteenetsijät tonkivat sittemmin paikan pilalle. Catal Hüyükin sanotaan olevan maailman vanhimman tunnetun kaupunkimaisesti rakennetun asutuksen.

Mellaartin tutkima alue on merkitty kuvan alaosaan. Vuoden 1998 kaivaukset näkyvät ylempänä olevina mustina neliöinä. Koko kumpu on muodostunut kaupungin jäännöksistä.

Neoliittiset anatolialaiset ovat ensimmäiset ihmiset, joiden tiedetään käyttäneen kuiduista kudottuja vaatteita, ja heidän kuviomallinsa joita on tunnistettavissa oikealla ylhäällä olevassa seinämaalauksen katkelmassa, vaikuttavat vielä tämänkin päivän anatolialaisissa kilim-kudonnaisissa. Oikeanpuoleinen alakuva esittää ensimmäisten kankaiden rakennetta. Teknisen osaamisen taso oli siis 6000 eKr. periaatteessa sama kuin esiteollisen ajan maaseudulla eri puolilla maailmaa, ja joitakin Euroopan ja Anatolian kivikautisten maanviljelijöiden jo tuntemia koristeaiheita on pysynyt käytössä meidän aikaamme asti. Nämä keramiikassa ja kansanomaisissa kankaissa tavattavat kuviot, aaltoviiva (sik-sak), vinoneliö (neljäksi jaettuna) ja erilaiset auringon symbolit, olivat Jumalattaren merkkejä.
Jumalatar-kultin jälkiä kansanomaisessa koristetaiteessa löytyy muualtakin Vanhan Uskonnon entisiltä alueilta. Viereisen ukrainalaisen pääsiäismunan kuviointi toistaa neoliittisten pienoispatsaiden vartalomaalausten aiheita, ja tarkoituskin on sama: Hedelmällisyyden ja vuodentulon varmistaminen erityisellä rituaalilla tai magialla. "Viattomana" pitämämme pääsiäistapa osoittautuukin Jumalatar-uskon jäänteeksi.

Kulttuuriperinnössämme ja eri maiden kansanperinteessä on runsaasti ainesta, joka ei ole kristillistä eikä indoeurooppalaista, tai muuten itämaista, vaan eurooppalaista ja pakanallista. Näistä perinteistä kiinnipitäminen lähentää meitä 8000:n vuoden takaisiin eurooppalaisiin.

Voit kertoa mielipiteesi toiminnastamme oheisella kupongilla.

Kiitämme mielipiteestäsi.

KIRJOITA VIERASKIRJAAN! Guestbook by GuestWorld VOIT LUKEA VIERASKIRJAN.

EDELLISELLE
SIVULLE
TAKAISIN
ETUSIVULLE
SEURAAVALLE
SIVULLE

Ajankohtainen kirjoitus, #Keskustelua,#Tapahtumat ja kokoontumiset,#Miksi pakana?#Suomen historia, #Suomen kuninkaat saagojen mukaan,#Pyhät kirjoitukset,#Johdatus suomalaiseen mytologiaan,#Suomalaisia jumalia,#Kuvia suomalaisista jumalista,#Karhunpeijaiset,#Marilainen uhrirukous,#Saamelainen noitarumpu,#Pyhät paikat,#Mantsinsaari, Ponoi, #Kaali-järvi,#Jätinkirkot,# Tornivaara,#Suomalaisten alkuperä, 20 000 e.a.a.,#Paleoliittisen Euroopan elinkeinot,#Suomalaiset 1500 e.a.a.,#Suomalaiset n. 800 j.a.a.,#Suomalais-ugrilaiset kansat "Red Bookissa",#Karjalaiset yritettiin tuhota,#Kamassien kuolinlaulu,#Labyrinttien alkuperä: Kalju Põllu,#Labyrinttien alkuperä: Harri Holma,#L.I.Ringbom: Troijaleikit ja nauhatanssi,#Labyrintit Helsingissä,#"Vanha Eurooppa",#Harlovka,#Kuolan niemimaa,#"Nauhatanssi" Saksasta,#"Nauhatanssi" Suomesta,#Mitä labyrintit olivat, #Labyrintti Ajos-saarella Kemissä,#Kantalahti,#Labyrinttikuvio Äänisen Joutsenniemessä,#Pakanuus tänään,#Shepherdstownin kevätjuhla,

#Pakanat Itäisessä Keski-Euroopassa,#Suomen asutuksen alku,#Kielen vaihtuminen Pohjois-Euroopassa,#Pronssikauden kieli Ruotsissa,#Dolukhanov jääkauden väestöstä,#Geenikompleksit Euroopassa Cavalli-Sforzan mukaan,#Geneettiset välimatkat suomalaisista muihin,#Olenij-Ostrovikin "mongolikallot" väärennöksiä!,#Suomalaiset antropologisessa luokituksessa,#Suomen heimojen ja murteiden alkuperä,#Eerik Pyhän legendan historiallinen arvo,#Henrik Lättiläisen kronikkaa: Ensimmäisen kirja,#Toinen kirja,#Tanskalaisten sotaretki,,#Suomi 1200-luvulla,,#Sammon ryöstö ja "Pohjan Akan" historia,#Ylösnousemus myyttejä, Lemminkäinen, #Ylösnousseita jumalia,#Ishtarin Manalan matka,#Sarvipäiset Jumalat,#Häräntappo-runo ja Mithra-jumala, #Hirvenpää sauvat,#Eurooppalainen Jumalatar,#Näkemyksiä Jumalattaresta eri aikoina,#"Jumalattaren yhdeksät kasvot", #Catal Hüyük,#Maidanetz,#Tripoljen kulttuuri,#Baskien Jumalatar Mari, avain vanhaan uskontoon,#Kuoleman palvonta, #Joutsenia Äänisen kalliopiirroksissa,#Labyrintti etruskilaisessa maljakossa, #Linkkejä,#Pyramidit,


27.04.1999 1