Jossain... joskus
Lier-in-Wait-Dead-but-Dreaming
"Stoop not down, therefore,
Unto the Darkly-Splendid World,Wherein contially lieth a faithless Depht,And Hades wrapped in clouds,Delighting in unintelligible imagesPrecipitous, winding,A black, ever-rolling AbyssEver espousing a Body unlumousFormlessAnd Void."
The Chaldean Oracles of Zoroaster
He vannoivat Tielle valanLupasivat
Ensimmäinen
Ei jaksanut...Palasi takaisin...Tuohon massaan...Kulki sen mukana katkeraan loppuun asti...
Toinen
Hulluksi tuli nähtyään tuonpuoleisen...Ymmärsi kuolemanjälkeisen...Murtui...Jotkut sanovat ettei totuus ei ole tehty ihmisen nähtäväksi...Ehkä näin on
Kolmas
Katseensa ylpeänä nosti...Ei pelännyt katsoa kuolemaa silmiin...Maalliset himot hänet kuitenkin voittivat...Rahvaiden seiassa hän rypi hän...Massan mukana kulki hän...Kunnes ymmärsi jälleen...Ymmärsi ettei virhettä enää korjata voinut...Riisti henkensä hän...
2322
Tarjosin sinulle apuaTarjosin sinulle toivoaTiesit VoimasiTiesit kohtalosiMiksi? Tunsit sen asettuuvanTunsit sen kutsuvanTunsit että niin oli käyväMutta valitsit toisinValitsit maallisen tienValitsit elää piilossaEt ole valheessaSuljet vain Totuuden pois elämästäsi Samalla kun katsot heidän kuolevanKun katsot minun kuolevan
PH´NGLUI MGLW´NAFH CTHULHU R´LYEH WGAH´NAGL FHTAGN !!
Numerosi olen liian monesti nähnytJa nyt tiedän...
Onko vielä toivoa ?? Onko enää toivoa ?? Tien toisen valitsitValinta oli sinun toveriEn syytä sinua sitäValinta on jokaisen omaSitä en kukaan muu tehdä voiNyt olet tullut perääniHalkaista kalloni haluatVaientaa minut tahdotTotuutta et näeValheet ovat häikäseet silmäsiMaallinen himosi sielusi tuhonnut onYstävyys...Mitä se merkitsee sinulle ??PetätHuijaatOlet valheesta tehtyOlit jotainMutta et ole enää
1098/899
Mikä se on ??Mikä se oli ??Valheessa olemme eläneetMiksi ??Olen etsinytvaan en löydäOnko se syntiä ??Etsiä ??Totuutta ??...siltä se vaikuttaamutta toisaalta on myös sanottu:Etsivä löytää.Kukaan ei tahdo etsiä...jotta minut löydettäisiin...Olen etsinyt sisältäOlen etsinyt ulkoaMitä enemmän etsin sitä itkinMitä enemmän tuhosin sitä enemmän vuodinEnkä ole löytänyt...mutta...Se on aina ollut siellä......ja minä tiedän.Voima kasvaa hetki hetkeltä......ja alkaa vaikuttaa...Etten enää pysty sitä hallitsemaan...On aika elää...ja on aika kuolla...mutta eikö ole outoa:Kun olet päässyt elämän makuun...Teet jo kuolemaa
Minun ruumiini
Minun temppelini
Sinä pakotit kohtaamaan sen...Sinä pakotit tuntemaan sen...Kuolisin mielummin uinuvan isäni käden kautta......jälleen huijattuAika koskaan ollut puolellani...joten odotin koko ikäni...
Löydä minut syyllisenä...kun todellinen "syyllisyys" on sisältä...
Ystäväni...Mitä he ovat ??He nauravat...
He pilkkaavat...
Todellisuudessa...He eivät ole mitään...
He ovat vain kasa lihaa...
Pelko katsoa vieraan miehen silmiin...
Pelko katsoa Totuutta silmiin...
Vain toivo parempaan...He hakevat turvaa toisistaan...
Ei rohkeutta myöntää...
Totuutta...
Lopulta...He itkevät...
...kuin lapset
Ei enää...
Loppu
...Oletteko nyt tyytyväisiä?? Ihmettitte kun olin iloinen...Ihmettelitte tapaaani "elää"...Ihmettelitte minua koska minulla oli
huumoria...Ette pitäneet siitä...Se oli teille jotain...uutta ja vierasta...Pelkäsitte sitä...Ette hyväksyneet sitä...Kenties pidätte
minusta enemmän nyt...Ei enää huumoria...Kenties pidätte minusta nyt kun minulla ei ole enää syytä elää...
Mitä enää teen täällä?? Oliko minulla tosiaan jotain...??Nämä kysymykset...Kysymykset jotka ovat mielessäni joka hetki...En
tiedä...En ehkä ole koskaan tietänytkään...Tuntuu että, olen aina halunnut olla...jotain...Saavutinko sen??...Sen mitä halusin...En
tiedä...Luultavasti en...Olinko kuin lapsi, joka kiipesi puuhun ja tippui alas...Eikä enää jaksunut nousta uudelleen?? Mitä
enemmän vaakuttelen itselleni, kuinka se kirpaisee vain kerran...Mitä enemmän vaakuttelen itselleni kuinka se kipu jota tunnen
terän leikatessa rannettani on pientä, verratuna siihen kipuun mitä tulen elämäii aikana kokemaan...Tiedän pääsemäni
lehemmäksi...Lopulta, en enää jaksa vastustaa...Toisaalta tunnen itseni heikoksi...Toisaalta myös...Tahdon tietää...Olen koko
lyhyen nuoruuteni omistanut totuuden etsimiselle...Niin paljon olen löytänyt...Enemmän kuitenkin olen löytänyt kysymyksiä, kuin
vastauksia...Alkaa vaikuttaa että vain Kuolema on ratkaisu...Se kohtaa jokaista meistä ajallaan...
Mietin...Onko ihmisellä kohtalo?? Minusta tuntuu että jollain on...Olen löytänyt kohtaloni...Numeroni...Tämä vuosi...Se on
kuolemani...Oudot asiat tapahtuvat...Kohtaloaan ei voi paeta...
Kun tuon viimein myönnän itselleni....ja tartun terään...En lopeta enää kesken...Huomaan lopun tulleen...Silloin ei ole enää
mitään tehtävissä...Mietin...Kuinka hauskaa minulla olisi voinut olla, tässä niin kutsutussa "elämässäni"...
This page hosted by
Get your own Free Home Page